Kawazi.Net

Aina välillä herää outoja ajatuksia...

Onko ikinä ollut tuotantomoottoria, jossa on erikokoisia sylintereitä. On kuitenkln ollut kaikenlaisia vipukiertokankia, jotka yhdistyvät toiseen kiertokankeen (muistelen myös jotain konseptikonetta, jossa oli 4 sylinteriä, mutta vain yksi kirtokanki ja yksi kammen kaula ja jonkinlaiset keinuvivut heiluttivat keski- ja päätysylintereitä eri tahtiin, mutta se oli muistaakseni tehty Ducatin koneesta, eli sylinterit olivat samaa kokoa?)

Mutta onko ollut eri kokoisia porauksia tai iskunpituuksia - en kyllä keksi mitä iloa siitä olisi mutta kai niitä jotenkin saisi tasapainotettua, vaikka nelisylinterisissä voisi ajatella kahta paria ja tasapainotusakseleitakin on käytetty ihan normikoneissakin. Jos tuolla saisi vaikka rouhean käyntiäänen, niin kyllä siitä vähän voisi maksaa lisääntyneinä kuluina ja värinöinä - ja onpa kaikenlaisia muitakin kummia koneita tehty.

Enkä nyt tarkoita että on vain yksi sylinteri porattu ekaan ylikokoon, vaan selkeämpiä kokoeroja. Tuolle yhden sylinterin ylikoottamiselle kai on aika ehdoton kieltosuositus, mutta luulisi senkin normimoottorissa olevan aika vaikeasti huomattava vika, ainakin jos vielä mäntien massat tasapainottaa. (useimmiten ei tietysti mitään järkeä, jos johtuu kulumisesta, niin sitähän on kaikissa sylintereissä), mutta kyllä google löysi heti vaikka moottorikelkkaesimerkin, josta lähes uutena oli toinen pytty leiponut ja porattu vain se, ja puksuteltu vuosia sen jälkeen. Erilaisia porauskokojakin heti löytyi, lähinnä vaikka kuumemmissa takasylintereissä saatettiin pyytää isompaa välystä männän ja sylinterin väille, muttei nyt heti löytynyt selkeästi erikokoisia, onko joku törmännyt?

Jos olisi Allen Millyardin kyvyt, niin varmaan menisin jo autotalliin ja huomenna olisi youtube-video nelisylinterisestä 1500 kuutioisesta koneesta, jossa päätysylinterit on tietysti 500cc rivimoottorin sylinterit ja keskellä on kapea V2 (2 kpl 250cc), tai oikeastaan niin kapea että on VR2. Kansi ja venttiilikoneisto saattaa ensialkuun kuulostaa hankalalta, mutta se on helppoa "and it fits perfect" (ylihuomenna olisi sitten kolmisylinterisen kaksitahtinen 875cc (250-500-125) video ja ensikäynnistys).

_________________
GPZ 1100 A1 1983

Googlettelin koneita taas, kun ei tullut telkustakaan(kovalevyltä) bongattua mielenkiintoista - ilmeisesti joku Pro-Stock dragsterin tekijä oli aika pitkällä suunnitelmissa - mutta ei niitä olisi tuotantokoneiksi laskettu, kestoikäkin lasketaan pikemminkin metreissä kuin sadoissa tuhansissa kilometreissä. Ilmeisesti ideana oli tehdä V8, jossa olisi pitkittäin puoliskot eri paria vähän kuin kaksi V4:stä peräkkäin, joissa eri poraus ja isku, tuolla kuviteltiin saavan jotain tehoetuakin, ilmeisesti leveämmän vääntökäyrän muodossa (on kaikenlaisia muitakin tapoja, mutta ilmeisesti parhaat on sääntökirjassa kielletty). Ei ilmeisesti edennyt pohdintoja pidemmälle.

Mutta kaikenlaista muuta mielenkiintoista kyllä löytyi, kuten neuvostoliittolainen 42 tai lopussa enimmillään 56 sylinterinen diesel-tähtimoottori, 7 tähden haaraa, joissa 6 tai 8 sylinterinen lohko rivissä (vesijäähdytteinen), alkujaan lehtokoneisiin kehitetty, mutta potkuriturbiinien tultua sovitettiin ohjusveneisiin, Zvezda M504 ja M517, ja on joku sellaisen tietysti dragsteriinkin metanoli/sytytystulppaversiona askarrellut, Dragonfire-dragsteri löytyy noin kohdassa 43 sekuntia alkaen:
https://www.youtube.com/watch?v=5hKAOa760yg

Ja kun google taas arvuuttelee, mitäköhan se se siellä taas ruudun ääressä oikein pohtii, niin löytyy kyllä kaikenlaista, kumma kyllä yksi japanilaismerkki on tehtaan voimin tehnyt kummallisia koneista, valitettavasti se vaan on ollut H*nda, erimerkkinä V-3, NS400R jossa kaksi etusylinteriä, yksi takasylinteri 90 asteen kulmassa, kaksitahtinen kone tai kisapyöränä NR ovaalimäntäpyörät, ilmeisesti NR (750) pyörää tehtiin 300 pyörää katumalleinakin, mäntä pitkulainen, yhdessä männässä on kaksi kiertokankea, nelitahtinen: 8 ventiiliä (kahdessa rivissä), 90 asteen V4. Vekkuli uusi maailmanpelastava moottorikeksintö myös löytyi, siinä nelisylinterisen toisen asteen värinät, jotka ilmeisesti pääosin tulee kiertokankien sivuttaisliikkeesta on eliminoitu. Oli myös patentoitu: kone jossa ei ole männäntappeja ollenkaan vaan "kanki" (ilman kiertoa) on kiinteästi männässä kiinni ja alapään laakeri ilmeisesti iikkuu isossa hahlossa edestakaisin, korvaten sivusuunnan kiertokangessa - tällähän saadaan tehtyä korkealle kiertäviä rivimelosia isoilla sylintereillä, eikä silti juuri värise: 650 hp ja 7,5 litran rivi nelonen 5500 kierroksilla. Ideana erikoisesti isot perämoottorit, joissa voi olla vaikka V8 pystyssä. Voi olla että hetken saa vielä odottaa ennen kuin on tuotannossa ja luotettavampi kuin Valnetin Jyskän tehtailla tehty vuosikymmeniä huonossa pidossa ollut Terhi...
Moottorikeksintö isoihin perämoottoreihin: https://www.alfadan.com/

Kai näitä moottorikeksintöjä syötetään taas viikon verran...

_________________
GPZ 1100 A1 1983

Joo kyllä, ainoat lisävaikeudet mitä tähän elämään haluaisin, olisivat suurten tulojen mukanaan tuomat korkeammat verot sekä ihmisten kateus. Mutta verrattavissa näihin jäsen oojalan hakemiin haasteisiin lienisi se, että ottaisi nyt yhteyksiä Lahden suuntaan toveri Kiiraan, hällä kun olisi wankel-moottorista japsipyörää kaupan, mikäli Japsisomeen uskominen on.

_________________
Mun kans on sitte heleppo olla,on vain justihin niinku mä sanon. Ja siksi toiseksi, tarvittoopa mun kans ruveta...

Eräs moottori konstruktio oli Napier Deltic, 18 sylinterinen 2 tahti diesel, jossa kolmion muodossa on kolme kampiakselia, männät lyövät vastakkain yhteisellä palotilalla. Kampiakseleista kaksi pyörii samaan suuntaan ja yksi vastakkaiseen suuntaan.
Tuollainen kone oli Torafors liikkeen pihalla aikoinaan pihakoristeena, aika massiivinen ilmestys ja moottoripornon fanina koneen ulkomuoto oli silmää hivelevä upeine pulttiriveineen.

Eräs luettavan arvoinen kirja WW2 aikaisten mäntämoottorien kehityksestä kertova oli The secret horsepower race. Sakujen teknologia oli edistyksellistä ja kovin kiinnosti vastapuolta.

_________________
Only, I've got a bronze badge to say I'm one of the good guys.

Toi on hieno kapistus, ja vaikka "vain" 18 sylinteriä, niin silti 36 mäntää, tuota toimintaa kuvaavaa GIFfiä voisi vaikka hypnotisoijat käyttää kellon sijaan, toimiikohan liitteen kuva animaationa? (tuolta https://en.wikipedia.org/wiki/Napier_Deltic)

_________________
GPZ 1100 A1 1983

Napier Deltic sai osaltaan idean sakujen kokeellisesta Junkers Jumo 223 moottorista, jossa oli neljä kampiakselia vastaavalla vastakkais mäntä samassa sylinterissä.
Ryssät varastivat aikoinaan ainoan valmistetun koneen sodan tiimellyksessä, eipä ollut eka tai vika kerta, ryssä on ryssä vaikka voissa paistais !

_________________
Only, I've got a bronze badge to say I'm one of the good guys.

Jokunen aika sitten oli Huutokauppapistekomissa moinen tarjolla. Ei sillä(kään) hetkellä ollut Napier Celtic -rojekti varsinaisesti hakusessa, joten ei tullu sen tarkemmin seurattua, minne kipusi hinta. (Tosin eppäilen Rouvan plaranneen selaus-/sivuhistoriaa, koskapa nuihin aikoihin oli läppärimme "huollossa" - yllättävänkin pitkän aikaa, ilmeisesti juurikin huutokaupan aukioloajan...)

Somessa Napier Celtic-asiaa(kin) on sillontällön puitu, jopa yksi fb-kavereistani on ilmoittanut työurallansa aikana olleensa huoltovastuussa muutaman moottoritorpedoveneen (VENEEN???!!!) Napier Celtic -kiukaista.

Oheisessa tekstikaappauksessa ilmeisesti jonkimmoinen Tietäjä (Kimmo L.) kertoo:

"Moottori on jokseenkin villi laite. Se on siis vapaastihengittävä, mutta huuhtelupumpulla varustettu kaksitahtidiesel, 18-sylinterinen vastamäntäkone, sylinterilohkot kolmiomuodossa, kampiakseleita kolme ja mäntiä 36. Moottoritykkivene Vasamassa Delticistä otettiin näköjään 2400 hv, mutta veturikäytössä brittien class 55:ssä, lempinimeltään "yllättäen" Deltic, teho oli rajoitettu 1650 hv:aan ja moottori oli silti tehopainosuhteeltaan ylivoimainen vuonna 1961, jolloin class 55 tehtiin brittien laukkaratsuksi, viemään raskaita pikajunia 160 km/h nopeudella. Tehorajoituksesta huolimatta Delticin peruskorjausväli oli noin puolet vastaavan veturimoottorin peruskorjausvälistä ja asialla on hitonmoinen merkitys, jos veturimoottori käy 18 tuntia vuorokaudessa kaikkina viikonpäivinä, siinä 10 000 käyttötuntia tulee äkkiä täyteen.
Moottori oli vaativa käytettävä ja erittäin mutkikas huollettava. Mutta kun muulla silloisella dieselratkaisulla ei saatu 3300 hv:aa suhteellisen kevyeeseen veturiin kuin kahdella Napier Delticillä, niin se sai vähän maksaakin.

https://www.youtube.com/watch?v=ZL4S4Ftb5R4

Huuhtelupuhallin eli huuhtelupumppu tarvitaan kaksitahtidieselissä aina. Ja ne ovat joko keskipakopuhaltimia tai Rootin ahtimia. Mutta mikään näistä ei tee siitä vielä turboa, joka on pakokaasuturboahdin.
Mainitut ovat mekaanisen ahtimen tyyppisiä ja kaksitahtidieselhän ei voi käynnistyä eikä käydä tyhjäkäyntiä jos huuhtelupumppuna on turboahdin, joka tuottaa painetta vain, kun on runsaasti pakokaasuvirtausta (GM:llä on tosin tuohonkin patentti). Siksi usein (aina?) turboahdetuissa kaksitahtidieseleissä on sekä mekaaninen huuhtelupumppu että turboahdin, paitsi niissä GM:n koneissa.
Tuota asiaa sekoittaa, että Delticeissä kokeiltiin turboja, mutta ilmeisesti ei ainakaan laajassa sarjatuotannossa. Samoin Delticistä oli suunnitteilla turbokompoundiversio, jossa pakokaasujen tehoa olisi otettu myös akselitehoksi."

Juurikin tuossa paikassa samaisen mosan näin jokunen vuosi taaksepäin. Myöhemmin oli kadonnut, eli varmaan myyty.
Komea kone.

_________________
Only, I've got a bronze badge to say I'm one of the good guys.

Tuossa Delticissa on myös nerokas ominaisuus tuon vastakkaismäntäisyyden ansiosta, pitkittäishuuhtelu, animaatiossa ei näy kaasunvirtausta, mutta toinen mäntä avaa pakokanavan ja toinen mäntä imukanavan ja saadaan hyvä huuhtelu ja sylinteritäytös. Isoissa kaksitahtidieseleissä yleensä sen saavuttamiseksi tarvittiin kanteen (pako?)venttiilit ja toinen suunta tuli männän avaamista aukoista.

Siitä tulikin taas Mieleen... Joskus oli sellaisia ihmeellisillä pateilla varustettuja mäntiä, jotka ohjasivat huuhtelun kiertämään paremmin sylinterissä, ilmeisesti aika huonoja muuten, kun paljon pinta-alaa/painoa ja huono palotilan muoto - mutta miksei niitä enää tarvita, saadaanko hyvä huuhtelu jollain muulla keinoin? (tai no kaksitahtiset taitaa nykyään olla aika vähän edustettuja mopo/mp/perämoottoririntamalla, ehkä myös moottorisaha/muu pikkutyökonerintamalla).

_________________
GPZ 1100 A1 1983

Ei varmaan helpointa saada moottorin osia kaupasta tai käytettynä, mutta jos on rautasaha, viila ja Mirkan Abranet santapaperia, niin kyllä nekin näpertelee...

- "Did you know that Kawasaki designed a rotary engine motorcycle?"
- No en kyllä olis tiennyt...

Ei päässyt tuotantoon asti, prototyyppi kuitenkin valmistui ja lisenssi Wankeliin hankittiin, ilmeisesti öljykriisi vaikutti Wankelin lastentautien ohella.
Kawasaki X99, sivulla mainittu 1974 (mutta jollain listalla se oli 1972 ja nimenä Kawasaki X99 RCE, ilmeisesti kehitystä on 1972-1973 ja keskeytyi 1973 Jom kippur sotaan ja OPECin öljysaartoon/hinnannostoon)
Tietoja pyörästä ja videolla Tsugio Takarabe (moottorin suunnittelija ja suunnitellut muitakin vähän normaalimpia koneita) selittää pyörän suunnittelua ja haasteita:
https://kawasaki.co.nz/kawasaki-x99-rotary-prototype/
Liittenä kuvakaappaus pyörästä videosta

Lista 10:stä wankel-pyörästä
https://www.visordown.com/features/top- ... ined-bikes

Noitahan oli yllättävän paljon, muistin tuon NSU-Citroen-Comotor moottorin päätyneen johonkin moottoripyörään, mutta melko pieneksi jäi senkin tuotantomäärät, 38 kpl 70-luvun lopulla (+ ehkä 10 paljon myöhemmin), mutta nimeä en olisi kyllä ikinä muistanut itse: Van Veen OCR1000

_________________
GPZ 1100 A1 1983

Rolls Royce Crecy oli pyörivine sylinteriputkineen todella mullistavaa tekniikkaa aikoinaan. Tehoa saatiin melkoisesti hyvän hyötysuhteen ansiosta.

_________________
Only, I've got a bronze badge to say I'm one of the good guys.

Kimmo L. tuolla jo valotti asiaa: "Huuhtelupuhallin eli huuhtelupumppu tarvitaan kaksitahtidieselissä aina. Ja ne ovat joko keskipakopuhaltimia tai Rootin ahtimia. Mutta mikään näistä ei tee siitä vielä turboa, joka on pakokaasuturboahdin.
Mainitut ovat mekaanisen ahtimen tyyppisiä ja kaksitahtidieselhän ei voi käynnistyä eikä käydä tyhjäkäyntiä jos huuhtelupumppuna on turboahdin, joka tuottaa painetta vain, kun on runsaasti pakokaasuvirtausta (GM:llä on tosin tuohonkin patentti). Siksi usein (aina?) turboahdetuissa kaksitahtidieseleissä on sekä mekaaninen huuhtelupumppu että turboahdin, paitsi niissä GM:n koneissa.
Tuota asiaa sekoittaa, että Delticeissä kokeiltiin turboja, mutta ilmeisesti ei ainakaan laajassa sarjatuotannossa. Samoin Delticistä oli suunnitteilla turbokompoundiversio, jossa pakokaasujen tehoa olisi otettu myös akselitehoksi."

Mietin pikemminkin noita pikkubensakoneita ilman erillistä huuhtelepumppua, eli ilmeisesti nykyään päästään mäntä/kampikammio pumppauksella/huuhtelulla ihan hyviin tuloksiin ilman männän patteja ja jo 70-luvuilakin vaikka H2:n mäntä oli tasainen hyvin loiva kupu, ilmeisesti niistä huuhtelua parantavista kuvuista oli niin merkittäviä haittojakin etteivät siksi tulleet suosituksi, liitteen esimerkkinä vaikka Yamahan pikkuperämoottorin männänpatti.

_________________
GPZ 1100 A1 1983